Muutama joulutavara

Kuvasin tässä eräänä aamuna muutaman lapsuuden jouluuni liittyvän tavaran. Kovin montaa esinettä ei lapsuuden jouluistani ole tallella, mutta muutama kuitenkin. Ja niistä jokaista en nyt kameralla tähtäillyt tällä kertaa.

 Yksi  kuvauskohde oli tämä kulunut joululiina. En erityisemmin tykkää nykyisin joulupukki- ja tonttujutuista, mutta tämän olen halunnut säästää. Se on jo vuosikymmenten pesuissa niin haalistunut kuvioiltaan, ettei hahmojen kasvoja enää ollenkaan erota.

Ja tässä toinen säästämäni tonttuliina. Se on säkkikankaalle maalattu ja tekijän nimi on tuossa reunassa: Mirja Vänni. Joskus 70-luvulla tuli jostain joululahjaksi. Välillä se on ollut nastalla kiinni seinällä ja toisinaan pöydän päällä, kuten nyt. Lapsena olisin halunnut kuvitella sen olevan kuusenalusliina. En tiedä miksi sellainen olisi minusta ollut niin hienoa. Olin ehkä jossain sellaisen nähnyt tai sitten kirjoista lukenut.

Ja tämä ressukkaenkeli sitten. Se on suosikkini joulukoristeista. Tämän haluan aina jouluna esille, joko kuuseen tai vaikka vain pöydälle. Näitä oli meillä useampi kun olin lapsi. Nyt on ilmeisesti vain tämä. Jokunen vuosi sitten oli vielä yksi raasumman näköinen, mutta en ole nähnyt sitä enää pitkään aikaan.  Jonain vuonna halusin yrittää askarrella jotain tämän tapaista. Ongelma oli löytää hiukset ja varsinkin soitin. En sitten saanut tehtyä tämäntapaista, mutta pari muuta kyllä värkkäsin. Ihan erilaisia tosin.

Tämä lyhty ei ole samaa aikakautta. Se edustaa tätä nykyaikaa. En usein tätä käytä, mutta eräänä aamuna laitoin vaihteeksi tähän tuikun palamaan. Tässä on kaksi lasikerrosta. Päällimmäinen on tuollainen vaalea ja sisällä on toinen lasikippo, punainen, enkelikuvioitu. Kun tässä polttaa tuikkua enkelikuviot näkyvät ja "häälyvät" kuin olisivat liikkeessä. Tässä on kuitenkin se ongelma, että ympäristö saisi olla melko pimeä, jotta kuviot erottuvat kunnolla. Takan päällä sain riittävän hyvän kuvan. Tuo enkelikuviohan on ihan samanlainen, kuin enkelikelloissa, jossa enkelit pyöriesssään kilisyttävät kelloa. Selllaisesta lapsena  haaveilin ja nyt meillä on niitä kaksikin. Tänä jouluna ei nyt niitä kaivettu esille. Koristeet hiukan vuosittain vaihtelevat, mikä milloinkin esillä on.