Häpeän tunteita kokemassa

Kyllä naiset tietää  - useimmat kai ainakin - miltä tuntuu, kun kämppä on hyrskynmyrskyn ja joku vieras saapuu yllättäen. Miehistä ei tiedä, häiritseekö heitä sellainen sama tunne. Sotku varmasti häiritsee. Naistenhan yleensä ajatellaan pitävän huushollin järjestyksessä ja he joutuvat arvostelun kohteeksi jos huusholli  on sekaisin. Vaikka käytännössä  siitä myös miehet usein huolehtivat. Minulla ei ole mitään yllätysvieraita vastaan sinänsä. Itseasiassa silloin säästyy siltä hössötykseltä, joka edeltää aina sovittuja vierailuja. Siis siivousta, tarjottavien miettimistä jne. Meillä ei kyllä ole yleensäkään mitään vierasvaraa jos joku yllättäen tulee.   Eikä huushollikaan pysy järjestyksessä.  Tässä taannoin meille pyrähti yllättäen eräs joululehdenmyyjä. Olimme juuri silloin sairastelleet ja kaikki kotityöt oli tekemättä. Silloin sai jälleen kokea sen häpeän sekaisesta huushollista. Lattialla oli peittoja, tyynyjä, lasten lehtiä, kirjoja, ynnä muuta sälää. Oli myös tuoli keskellä olohuoneen lattiaa, ovella sai väistellä muksujen reppuja ja varastosta tuotua kynttelikköä. Ja muksujen pedit petaamatta, pöytien pääliset täynnä kaikenlaista. Tuntui melkein kohtuuttomalta, että juuri silloin joku sattui tulemaan kun olimme olleet petinpohjalla enimmäkseen. Ainahan voi sanoa, että ollaan sairasteltu, mutta silti...   Sellaisen kokemuksen jälkeen muistetaan taas vähän aikaa rompetta kerätä...

Jotenkin se häpeäkokemus (joka ei ollut ensimmäinen kerta tätä laatua) otti nyt kovin lujille. Niin paljon, että se piti sanoiksi saada. Kirjoitin jo aiemmin tekstin tästä, mutta jätin julkaisematta, koska se mieheni mielestä oli inhorealismia. Hän ihmetteli, että miksi sitten kirjoitan siitä kaikille, kun kerran en olisi halunnut kenenkään sitä näkevän. Niin, siinäpä kysymys, jonka vastaus on... Mutisin jotain sellaista, että ainahan sanotaan blogeissa esiteltävän vain hyviä puolia.  No, oli miten oli. Tässä siistitty versio:)