Vain muutama kortti

Jo vuosia sitten lopetimme isomman joulukorttimäärän lähettelyn. Nyt on minimimäärä näköjään: laitoin tänä aamuna punaiseen kuoreen yhden kortin (äidille) ja isäntä laittoi kolme. Joskus kauan sitten se touhu oli mielestäni kivaa. Niitä oli hauska tehdä ja kirjoitella - ja saada. Sitten huomasimme, että sillä touhulla oli joka vuosi taipumus kasvaa, kuin pullataikina.  Kaikenlainen muu posti, kuin mainokset ja laskut, on vähentynyt roimasti. Meillä on sellainen puukulho (joku salaattikippo), johon  aina olemme keränneet saapuneet kirjeet ja kortit. Joskus menneinä vuosina se oli vuoden lopussa ihan täynnä. Nyt siinä on vain muutama saapunut lähetys. Niinhän se on - niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Kun ei itse ole tullut postia läheteltyä, ei  sitä tännekäänpäinkään tule ja ylipäänsä nykyaika on sellaista, että yhteydenpito hoituu ihan toisin systeemein. Toisaalta sääli, että se on näin, vaikka kätevämmät tavat ovatkin nyt käytössä. Joskus vain vanhoja kirjeitä ja kortteja olisi kiva lueskella tältäkin ajalta kenties.