Kuka sen teki?

Siinä ne puhuivat hänestä. Hänellä oli tarkka kuulo. Hän kuuli kysyttävän: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" Tämän kysymyksen vastauksen mies varsinkin halusi kuulla; oliko syyllinen hän itse, vai hänen äitinsä tai isänsä?
Nyt kuului uusi ääni, joka sanoi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki..." Sanotun loppuosa taisi jäädä mieheltä kuulematta, sillä ensimmäiset sanat olivat kuin mannaa taivaasta: ei ollut hänen syynsä, tämä hänen onneton tilansa! Eikä se ollut hänen vanhempiensakaan syytä. Mutta mistä Jumalan teistä tuo mies puhui? Mitä se tarkoitti?? En käsitä, mies ehti ajatella, ennenkuin kuuli puhutusta aivan viimeiseksi sanotut sanat: "...olen minä maailman valkeus." Ja sitten tuo puhunut mies tulikin jo hänen luokseen; hän tunsi hänen askeleensa. 

Mies kumartui maahan hänen eteensä, niin lähelle, että hän saattoi koskettaa miehen vaatteita. Mies kuului sylkäisevän maahan. Mitä se merkitsi? Olivathan hänen ohitseen kulkevat usein syljeskelleet, joskus hänen päälleenkin, ja montaa muutakin kiusaa tehneet, mutta mitä tämä aikoi? Hänhän oli juuri sanonut ne ihanat sanat, ettei tuo kaikki ollut hänen syytään. Nyt mies kuuli kuin maata olisi sekoitettu. Mullan hajukin tuli hänen nenäänsä. Mies tunsi, että hänen hapuilevaan käteensä tartuttiin - se oli rauhoittava ote, ja nyt hän tunsi, kuinka jotain kosteaa, mullanhajuista, levitettiin varovaisin käsin hänen silmilleen. Ensin toiseen ja sitten toiseenkin. Mitä nyt tapahtuu? - mies mietti vähän arkana. Hän olisi ollut peloissaan, jollei hän olisi tuntenut tuon häneen koskevan rauhoittavaa kosketusta. Nyt hänen korvansa kuulivat kehotuksen: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa". Mies nousi jaloilleen ja lähti menemään.

Miten kauan aikaa siihen lie mennyt, mutta sanotaan: "... - Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä." Siitä vasta hälinä alkoi! Sitä ihmettelivät kaikki ja menipä asia johtavien henkilöiden pohdittavaksikin. Kaikki olivat ymmällään tapahtuneesta. Mies sai kerta toisensa jälkeen selittää, mitä oli tehty, ja kuka se oli, joka sai sokeana syntyneen silmiin näön? Se oli Jeesus Kristus, Jumalan Poika!

Tästä kaikesta voi lukea tästä: Johanneksen evankeliumi, luku 9.
Koko luvun verran on tästä tapauksesta tekstiä. 

Hyvää viikonloppua!