jos olisit silmin nähtävänä täällä?
Laittaisitko yksinkertaisen aterian,
siitä mitä kaapista löytyy?
Sanoisit: vähän riittää kyllä.Entä sitten, lähtisikö kanssani kävelylle,
saamaan raitista ilmaa,
ihastelemaan Isän luomistöitä
tai kolaamaan juuri satanutta lunta?
Mitä sitten, kun tylsistyneenä kysyn:
mitä minä oikein tekisin?
Mikään ei oikein huvitakaan.
Sanoisitko: lepää vähän.
Päiväunetko ottaisin?
Mutta kun uni ei tule.
Tulisiko paremmin,
jos sanoisit vierellä:
"Minun rauhani,
sen minä annan teille"?
En näe sinua näillä silmilläni,
en kuule korvillani,
vaikka tahtoisin niin.
Kuulisinko sydämelläni kuitenkin,
näkisin Sanassasikin sen,
minkä lupasit:
olet täällä silti!
---
Onhan tuossa vähän turhan talvinen kuva... mutta runokin on kirjoitettu lähes kuukausi sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti