"Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi
niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin..."
Psalmi 39:6
Mutta myös...
"Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden
hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja,
jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua."
Saarnaaja 3:11
"...Niin valitse siis elämä..."
5. Moos. 30:19
Mistä nämä tämän aamun mietteeni saivat alkunsa? Melkein voisi yksinkertaistaen sanoa, että potkukelkasta! Mutta tarkemmin sanottuna: juuri ennen heräämistä näkemästäni unesta.
Jälleen oli tapahtumapaikkana Pomarkku, lapsuuteni ja nuoruuteni paikka. Siinä unessa oli talvi. Ihmiset kulkivat potkukelkoilla. Minä olin jonkun kanssa tulossa alas kirkon viereistä mäkeä kelkalla. Joku tuli Salen suunnasta aikoen tulla sinnepäin, mistä me tulimme, mutta hän kurvasi siihen kirkkomaan alakulmalle, portin kohdalle odottamaan. Kun itse menin kaupalle, kurvasin oman potkukelkkani siihen Salen päätypuolelle sillä ajatuksella, että poistuessani voin lähteä siitä oikopolkua pitkin kotia kohti. (Oikopolun paikalla on nykyisin ihan vartavasten tehty tie kävelijöille, ym. ilman autoa liikkuville.) Ehdin siinä sitä kelkkaa parkkeeratessani miettiä, että kauppaostosten kanssa se voi olla kyllä aika raskas lasti lykättäväksi.
Kun heräsin, mielessäni oli heti se kelkka. Lapsuudessani meillä oli kaksikin potkuria. Tänne maan toiselle laidalle kulkeutui niistä toinen, ja siitä oli meille täällä huvia. Mutta siitäkin on jo monta vuotta, kun se rikkoutui käyttökelvottomaksi. Eikä taida kumpikaan niistä kahdesta muustakaan kelkasta olla enää käytettävissä, joita meillä täällä vielä jokin vuosi sitten käytettiin. Mutta se lapsuuteni kelkka - se hajonnut, se sai miettimään, kuinka murenevaa kaikki lopulta on.
Joten näihin "kelkallisiin" ajatuksiin ei sovi kuvitukseksi muu, kuin se kyseinen kelkka:)
Kaikinpuolin hyvää päivää sinulle!
Jos tahdot nähdä lisää kelkkakuvia, on niitä tässä viiden vuoden takaisessa jutussa:
Potkukelkkoja ja -kelkkailijoita
Niinhän se on kun sana sanoo myös että:" meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta tai enintään kahdeksankymmentä vuotta, ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse,niinkuin me lentäisimme pois " ps.90:10
VastaaPoistaIhmisten pahuuden tähden Jumala lyhensi ihmisten elinikää, mitä olisi elää 200 tai 300 vuotiaaksi ? se on armoa kun joku elää yli 100 vuotiaaksikin.
Miehen äiti täyttää toukok. 90v.ja hänen miehensä 99 v. molempien suku on pitkäikäistä sukua, synttärit voi pitää myöhemmin.
Mulla oli aikanaan yksi minua kymmeniä vuosia vanhempi tuttava. Hän oli mennyt avioonkin ensi kertaa vasta seitsemänkymppisenä ha muuttanut uudelle paikkakunnalle siinä samalla. Ja hän eli vähän yli 100 vuotiaaksi. Hänelle Herra soi pitkän iän. Mullakin yksi täti 95 v nyt. Hän on viimeisin isäni sisarussarjasta. Isäni elämä jäi yli 30 vuotta lyhyemmäksi. Joskus olen miettinyt sitä, että millaistahan se pitkäikäiselle ihmiselle itselleen on, kun kaikki lähipiirissä ovat enemmän tai vähemmän "nuoria".
PoistaTodella hienoa, että molemmat miehesi vanhemmista on saanut elää noin iäkkääksi! Harmi, että syntäreitä joutuu siirtämään:(
PoistaPikkusiskollani oli lapsena pienempi sininen kelkka ja itselläni aikuisten kokoa oleva punainen kippurakärkinen, mummin antama. Nyt on kierrätyskeskuksesta joskus ostettu, jonka mies maalasi mustaksi.Tänä talvena sillä ei ollut käyttöä. Mutta elämä on tosiaan lyhyt, aika menee kiitäen kun taaksepäin katsoo. Meilläkin oli juuri miehen kanssa 19-vuotis hääpäivä, äkkiä tämäkin aika on mennyt.
VastaaPoistaOnnittelut yhteisen 19-vuotisen taipaleen johdosta:) Aika tuntuu kyllä menevän kovin nopeasti. Lapsista sen varsinkin huomaa. Meillä on muuten lapsilla ollut pieni sininen potkukelkka, jonka joskus vuosia sitten kirpparilta ostin, mutta siitäkin on työntöaisa irti. Minullakin oli lapsena äidin kotoa saatu kippurakärkinen punainen potkuri, mutta se piti muutossa jättää, kun muutettiin Pomarkkuun.
PoistaEhkä tuo potkukelkka unessa tarkoitti että siirrytään vauhdilla kohti kevättä...ainakin pitää toivoa että parempaa kevättä! Lapsena meillä oli sellainen punainen potkukelkka ja sillä kyllä tuli potkuteltua, kun pienemmät siskot halusivat olla kyydissä aina:) Aurinkoa ja iloa kevät päiviisi♥
VastaaPoistaKiitos, aurinkoisia päiviä sinnekin:) Se olisikin ihana ajatus, että kiidetään kohti kevättä. Ja onpa siitä maistiaisia jo saatukin, kun iltaisinkin voi kävellä sellaisessa auringonvalossa, joka on melkein kuin kesäiltoina:)
PoistaMinulla on vieläkin potkukelkka ja sillä on mukava liikkua talvella.
VastaaPoistaAika meneee todella nopeasti,sen huomaa kun tulee enemmän ikää.
Hyvää viikon jatkoa sinulle!
Kiitos, hyvää viikon jatkoa sinullekin:) Potkukelkalla on kyllä tosi kivaa sujutella, kunhan on sopiva keli:) Ja aina parempi, jos vielä kelkka on sopivan kokoinen, mutta usein se ei ole niin tarkkaa, vaikka olisi vähän liian iso tai pienikin.
Poista