lauantai 5. maaliskuuta 2022

Mitä lehtien seasta näkyi...



Kuva on yritys kuvittaa sitä, mitä puuhun kiivennyt voisi siellä lehtien välistä nähdä...


Mitä se puusta tuijottelija näki...  olisi itseasiassa kuulunut toisen blogini jutun kuvitukseksi. Mutta koska olin jo ennen tämän pykäämistä laittanut sinne toisenlaisen kuvituksen, joka siihen omalla tavallaan sopinee, niin en käynyt sitä vaihtamaan.

Tässä se toisen blogini juttu katsottavissa: 








11 kommenttia:

  1. Hieno toteutus puuhun kiivenneen näkökulmasta :)
    Minkä ilon, lahjan ja juhlan Sakkeus saikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Innostuin kokeilemaan, vaikka ensin arvelin, ettei siitä mitään tulisi:)

      Poista
  2. Onpa hieno! Sopisi hyvin seinälle tauluksi:) T: Villasukkavihulainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Sitä seinäpintaa on niin vähän, että pöytälaatikkoon tuokin päätyy.

      Poista
  3. Kiitos kuvistasi! Tykkään näistä!
    Minulla on vaikeus ryhtyä laskemaan pensseli valkoiselle paperille. Vaikka sen tekee itsekseen ja itselle.
    Pidän rohkeudestasi. On rohkeutta tehdä jotain vaikka pelkää. Siunausta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Minullakin on varsinkin vesivärien kanssa se, että uskaltaako ronskisti ruveta väriä levittelemään... Joskus onnistuu, joskus ei. Nyt mulla oli olikin tässä ruskea paperi, kun ajattelin hyödyntää sitä lahjapaperin sisuskartonkia. Sopi hyvin tähän hommaan. Siunusta sinulle myös!

      Poista
    2. Voinko vielä kysyä tuosta ruskeasta paperista. Lahjapaperin sisuskartonki, hapertuuko ja pehmeneekö se veden kanssa. Ja riittääkö siitä tuollainen lehtiön kokoinen koko?
      Onko sinulla puuhun katselijoiden työssä vesinärit käytössä? Oletko kuvannut maasta katselijat väriliiduilla? Nyt kyselen liikaa. Ei ole pakko vastata jos et ehdi.
      Nuo maasta katselijat olet taitavasti kuvannut. Olet todella taitava!!Pidän näistä!!

      Poista
    3. Kiitos Kirsti!🙂 Minusta se sisuskartonki toimi hyvin vesivärien kanssa, ihan yllätyin siitä. Ehkä käyttäytyi aikalailla samoin, kuin sellainen paksumpi vesiväripaperi. Leikkasin siitä ensin pienen palan just kokeillakseni onko siitä mihinkään.
      Siitä kartongista sai ainakin kaksi A4-kokoista palaa.
      Niihin puuhun katselijoihin käytin ihan sellaisia halpisvahaväreja. Puun lehvistö sitten vesiväreillä.

      Poista
    4. Ja sanonpa vielä tämän, että oli vaihteeksi kiva käyttää tuollaista paperina, kun siinä oli jo ikäänkuin ruskea alusväri valmiina.

      Poista
  4. Olet niin taiteilija sieluasi myöten,siinä usein saakin sitten"kaupanpäälliseksi"liian herkkyyden ja masennuksen.Näin kävi mulla.
    Mutta luominen on ihanaa ja jos onnistuu,sitäkin ihanampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kyllä kovasti siitä, kun saa jotain värien kanssa tehdä:) Joskus on harmissaan, kun menee joitakin päiviä, ettei mitään ideaa ole, tai jos onkin, mutta ei jaksa ruveta puuhastelemaan sitä - kun siinä on aina se riski, että meneekin ihan pilalle homma.

      Poista